Vaalikone kuluu Ylen suosituimpiin tuotteisiin – vaaleista riippuen käyttäjiä sillä on noin miljoonan verran. Vaikka vaalikoneen perusmekaniikka on pysynyt aika samanlaisena 1996 versiosta lähtien, viilataan vaalikonetta jatkuvasti käyttäjilleen käytettävämpään ja kiinnostavampaan muotoon.

Oman ehdokkaan löytäminen ei ole ainoa syy käyttää vaalikonetta. Vaalikone on myös tapa tutustua politiikassa puhuttaviin aiheisiin ja miettiä omia kantojaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Joillekin vaalikone on viihdettä, jossa omilla vastausvaihtoehdoilla leikitellään ja vertaillaan erilaisten vastausten tuloksia.

Näkyvimpänä muutoksena vaalikoneen nykymuodossa ovat kieliversiot sekä videovastausten mahdollisuus. Vaalikoneen voi täyttää suomeksi, ruotsiksi, saameksi, englanniksi, venäjäksi tai arabiaksi. Kiinnostavimmilta ehdokkailta voi väitteiden kirjallisten vastausten lisäksi katsoa myös ehdokassivulta videon, jossa ehdokas saa minuutissa tuoda esiin itselleen merkityksellisimmät teemat, joiden eteen hän aikoisi tehdä töitä europarlamentissa.

Väitteitä pohtiessa kiinnitämme erityishuomiota siihen, että ne olisivat kiinnostavia myös ensimmäisiä kertoja äänestäville nuorille. Vaalikoneen muotoilussa pyrimme huomioimaan mm. ruudunlukijan käyttötarpeen, helppokäyttöisyyden ja yhteensopivuuden eri laitteiden kanssa. Ylen vaalikone kuuluu kaikille ja sen muotoilulla ja sisällöllä pyrimme heijastamaan tätä.

Vaalikoneen julkaisuviikolla pääsimme testaamaan myös vaalikoneemme kognitiivista saavutettavuutta, kun Kehitysvammatuki 57:n vapaaehtoiset toimijat saapuivat kokeilemaan vaalikonetta. Useammalle testaajallemme tämä oli ensimmäinen kerta vaalikoneen parissa. Saimme uusia faneja vaalikoneellemme, mutta myös korjattavaa löytyi.

Kognitiivinen saavutettavuus tarkoittaa käyttäjien kognitiivisen toimintakyvyn kirjon huomioimista suunnittelussa. Erityisesti kognitiivisen saavutettavuudesta hyötyvät kehitysvammaiset, muistisairaat sekä neurokirjon ihmiset. Kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavat myös jokaisella meistä monet tekijät väsymyksestä ja mielenterveyden haasteista hetkelliseen kiireeseen tai hälyyn.

Testaajamme kaipasivat selkeyttä linkkien erottamiseen ja helppoa paluuta aiemmalle sivulle erityisesti vahinkoklikkausten jälkeen. Painikkeiden koko olisi myös hyvä olla riittävän suuri, jotta pääsee käsiksi juuri niihin toimintoihin kuin haluaakin. Scrollaamalla selaaminen ei ole kaikille tuttu ja luontainen tapa, vaikka toiminto onkin monissa sovelluksissa ja sivustoilla vakiintunut.

Väitteiden selkeyttä voisimme myös parantaa. Monimutkaiset lauserakenteet ja negatiiviset väitteet hidastavat kaikkien käyttäjien vastaamista ja voivat johtaa vääriin tuloksiin, mutta erityisesti matalan kognitiivisen toimintakyvyn kanssa näihin kysymyksiin vastaamisesta voi tulla mahdotonta. Pohdimme yhdessä voisiko vaalikoneessa olla yhtenä kielivaihtoehtona selkokieli. Testaajamme esittivät kritiikkiä myös siitä, että mitkään kysymykset eivät kosketa vammaisuutta.

Kiitosta sen sijaan saivat videovastaukset ja edustajien kasvokuvien seuraaminen vaalikoneen täyttämisen yhteydessä. Inhimilliset elementit tuovat vaikeisiin teemoihin tartuttavuutta ja sopivan ehdokkaan muistaminen on helpompaa kasvoista kuin nimestä.

Parantamalla saavutettavuutta madallamme kynnystä käyttää palveluitamme ja sisältöjämme erilaisin pohjatiedoin ja kyvyin sekä erilaisissa elämäntilanteissa ja hetkissä. Kognitiivisesti saavutettavuus tarkoittaa ennen kaikkea selkeyttä, ennakoitavuutta sekä eroavien tietopohjien huomiointia. Vaikka osa Ylen vaalikoneen käyttäjistä erityisesti kaipaakin vaalikoneesta haastavaa ja ajatuksia herättävää sisältöä, ei toive ole ristiriidassa kognitiivisen saavutettavuuden periaatteiden kanssa. Meidän tehtävämme on selvittää, miten tulevaisuuden vaalikone rakennetaan, jotta voimme palvella sillä mahdollisimman hyvin jokaista käyttäjää.