Hallitusohjelman tiedotustilaisuudessa maanantaina ensimmäisenä kysymyksiä uusille ministereille saivat esittää kansalaiset, ja vasta lopuksi toimittajat. Tämä kaikki avoimuuden hengessä.
Tämä osaltaan aloitti suomalaisen median murroksen uuden vaiheen.
Vuosikymmenet hallituksen tiedotustilaisuuksissa ministerit ovat pitäneet puheensa, ja sen jälkeen toimittajat, joilla on pääsy tiedotustilaisuuksiin, ovat kysyneet hankalia kysymyksiä.
Nyt se ei enää ole toimittajien yksinoikeus. Edes Suomen hallituksen tilaisuuksissa.
Maanantain tiedotustilaisuus oli osa sitä kehitystä joka alkoi jo 2000-luvun alussa kun Facebook keksittiin. Mediatalojen rooli tiedonvälittäjänä on koko ajan kaventunut.
Verkko mahdollistaa suoran kontaktin kansanjohtajien ja kansalaisten välillä. Se voi lisätä avoimuutta yhteiskunnassa.
Sosiaalisessa mediassa kansalainen tai kuluttaja voi suoraan kysyä asioita poliittisilta tai bisnesjohtajilta. Ilman että mediaa tarvitaan väliin.
Ainakin periaatteessa homma menee niin.
Käytännössä esimerkiksi somessa johtajilla on sometiimit jotka vastaavat ihmisille johtajien puolesta.
Ja Donald Trumpin kaltaisten johtajien tapauksissa on johtajille ihan mukavaa, etteivät toimittajat pääse kysymään vaikeita vaan saa ihan itse kertoa mikä on ”Totuus”.
Edellinen median murros tapahtui 15 vuotta sitten, kun uutiset tehtiin mahdollisimman nopeasti verkkoon, ja tiedotustilaisuuksia alettiin välittää suorana videona. Sanomalehdet alkoivat tehdä videoita ja tv-talot on-demand-sanomalehden tyylistä kamaa.
Se ei ollut median murros.
Tämä on.
Vallankäyttö muuttuu ensi vuosikymmenellä uudenlaiseksi. Samalla muuttuvat myös toimittajien rooli ja työtavat.
Meitä toimittajia tarvitaan, mutta aivan kuin kaikki muutkin ammattiryhmät digitalisaation aikana, myös me joudumme määrittämään toimenkuvamme uudestaan. Millä tavoilla me toimittajat parannamme kansalaisen elämää 2020-luvulla?
Samaan aikaan uutisten kuluttamisen tavat tulevat muuttumaan ja eriytymään eri asiakasryhmissä ensi vuosikymmenellä yhä voimakkaammin.
Teknologia muuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymisen - ja yhteiskunnallisen vallankäytön.
Kun erilaiset tekoäly-assistentit kännyköissä ja korvanapeissa alkavat yleistyä, verkosta tulee jotain, joka puhuu sinun kanssasi ja auttaa sinua eri asioissa. Ja samalla kuin huomaamatta myy sinulle kaikenlaista.
Samalla politiikka muuttuu digitaaliseksi. Cambridge Analytica -tapaus Yhdysvaltain 2016 vaaleissa ei ollut poikkeus, vaan se oli uudenlaisen, algoritmisen vallankäytön ajan alku. Cambrdige Analytica tarjosi presidenttiehdokas Trumpille äärimmäisen tarkkaa dataa äänestäjistä ja heidän profiileistaan. Tämän avulla äänestäjille saatettiin kohdentaa erittäin tarkasti juuri häneen uppoavaa mainosmateriaalia.
Tällaisessa maailmassa poliittisia viestejä kohdennetaan asiakkaalle yhä tehokkaammin ja ilman läpinäkyvyyttä. Kuten kulutustuotefirmat ovat jo tehneet jonkin aikaa.
Adidaksia ja Aatteita voidaan somessa myydä samalla pelikirjalla.
Se myös tulee muuttamaan journalistisen työn prosesseja, ja ehkä jopa toimittajan ammatti-identiteettiä.
Jotta me toimittajat voimme toimia myös 2020-luvun maailmassa vallan vahtikoirina.
Todellinen median murros on vasta alkamassa.
Kirjoittaja on Yle News Labin päällikkö.